Olen 31-vuotias oululainen arkkitehti. Olen kotoisin halsualaiselta maitotilalta, josta lähdin opiskelemaan pohjoiseen liki kymmenen vuotta sitten. Perheeseeni kuuluu vanhempien lisäksi kolme sisarusta puolisoineen sekä nykyisin myös oma puolisoni sekä kissamme Muikku. Jo kotona olen oppinut esimerkin kautta, kuinka tärkeää on yhteisöllisyys ja yhteisistä asioista huolehtiminen. Kotoa olen saanut mukaani keskustalaiset arvot, joiden mukaan haluan kehittää Suomea kohti ylisukupolvisempaa, yhdenvertaisempaa ja paremmin voivaa yhteiskuntaa.

Päästyäni opiskelemaan Oulun yliopistoon tutustuin myös paikalliseen opiskelijakulttuuriin. Toimin opintojeni aikana useissa eri järjestöissä luoden puitteita opiskelijoiden kohtaamiselle ja hyvinvoinnille. Opintojeni loppuvaiheessa vietin puolen vuoden vaihto-opiskelujakson Budapestissa. Valmistuin arkkitehdiksi vuonna 2016.

Nykyisin työskentelen yksityisessä arkkitehtitoimistossa projektiarkkitehdin ja pääsuunnittelijan tehtävissä. Arkkitehtinä minua innostaa luova ongelmanratkaisu – aivan kuten politiikassakin. Monialaisen yhteistyön tuloksena syntyy paras mahdollinen ratkaisu niin insinöörien kuin muiden puolueidenkin kanssa. Yhteistyön toiminnan takaamiseksi on luottamuksen ja keskusteluyhteyden oltava kunnossa. Se tarkoittaa, että keskustelua ei käydä nasevilla twiiteillä ja tykkäysmääriä kalastellen, vaan faktoihin perustuvalla ja kunnioittavalla keskustelulla.

Elän tällä hetkellä monipaikkaista elämää sekä Oulussa että Rovaniemellä. Vietän aikaa molemmissa kaupungeissa töiden vuoksi, mutta luottamustoimeni hoidan Oulussa. 1970-luvulta peräisin oleva polkupyöräni on toiminut uskollisena kulkuvälineenä päivittäisillä muutaman kilometrin matkoilla jo useita vuosia. Päivittäisen pyöräilyannoksen lisäksi harrastan säännöllisesti tanssia, seinä- ja kalliokiipeilyä sekä käsitöitä ja huonekalujen kunnostamista. Ne ja luonnossa liikkuminen toimivat virkistävänä vastapainona luottamustoimille ja hallitustyöskentelylle.

Luonnossa liikkuminen on ollut minulle aiemmin itsestäänselvyys. Maalla asuessa päivän luontoannoksen sai arkiaskareiden lomassa helposti. Kaupunkiin muutettuani huomasin pitkän ajan hurahtaneen, että en ollut käynyt luonnossa. Viime vuosina olen taas oppinut ottamaan aikaa luonnon ihmettelyyn – vuodenaikojen vaihtumiseen, huonekasvien elossa pitämiseen, avotulen loimuun ja hiihtämiseen. Tämän ilon taas löydettyäni aion toimia siten, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia luonnon ihanuudesta ja sen rentouttavasta vaikutuksesta.

Opiskelu- ja työelämän vastapainoksi jokaisen on pystyttävä myös palautumaan ja nauttimaan arjesta perheen ja ystävien kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on tällöin tukea hyvinvointia varmistamalla, että elämälle on mahdollisimman sujuvat puitteet – se tarkoittaa sitä, että jokaiselle on tarjolla sopivan hintainen ja elämään sopiva koti, riittävä toimeentulo ja lähipalvelut sekä mahdollisuus merkitykselliseen elämään. Tällöin vapaa-aikana ei tarvitse murehtia elämän perusedellytyksistä, vaan voi keskittyä olennaiseen – läheisten kanssa vietettyyn aikaan tai muuhun, mikä tekee onnelliseksi. Haluan kehittää yhteiskuntaamme siten, että suomalaiset menestyvät ja voivat nykyistä paremmin, kuitenkaan ympäristöä tuhoamatta.

Nykyiset luottamustoimet

 

 

  • Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta, jäsen
  • Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja
  • Keskustan Oulun kunnallisjärjestö ry, hallituksen puheenjohtaja
  • Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
  • Kotitalon asunto-osakeyhtiö, hallituksen puheenjohtaja

 

 

Aiempia luottamustoimia

 

 

  • Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta, varajäsen (2017-2021)
  • Tekniikan Akateemiset, yksityisen sektorin valiokunnan jäsen (2017-2020)
  • Suomen Keskusta, asuntotyöryhmän jäsen (2017-2019)
  • Oulun Keskustanuoret, puheenjohtaja (2018-2019)
  • Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry, hallituksen jäsen (2019)
  • Pohjois-Pohjanmaan Keskusta, piirihallituksen jäsen (2019)
  • Suomen Keskustanuoret, liittohallituksen varajäsen (2017)
  • Oulun Keskustanuoret, johtokunnan varajäsen (2017)
  • Kotitalon asunto-osakeyhtiö, hallituksen jäsen (2017)
  • Oulun yliopistokollegio, jäsen (2014-2015)
  • Keskustan opiskelijaliitto, liittohallituksen jäsen (2014)
  • Oulun Keskustaopiskelijat, johtokunnan varajäsen (2014)
  • Oulun yliopiston ylioppilaskunta, hallituksen jäsen, vastuualueina viestintä ja kulttuuri (2013)
  • Tekniikan Akateemiset, kunnan valiokunnan opiskelijavarajäsen (2013-2014)
  • Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston koulutusohjelmatoimikunta, opiskelijajäsen (2013)
  • Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto, varsinainen jäsen (2012-2013)
  • Useita luottamustoimia oululaisissa yliopiston aine- ja harrastejärjestöissä, mm. Oulun Teekkariyhdistys ja Oulun Arkkitehtikilta (2011-2013)
  • Vetelin lukion oppilaskunta, jäsen ja puheenjohtaja (2007-2009)

Oulun yliopiston tulee itse arvioida, onko kolmannesta kampuksesta tai pääkampuksen siirrosta sen ydintehtävälle lisäarvoa vai ei. Selvityksen ja muuttoaikeisiin liittyvän prosessin tulee olla läpinäkyvä ja osallistava, mitä se ei toistaiseksi ole ollut. Mikäli muutto tuo lisäarvoa, kaupungin tulisi tutkia yliopistolle myös muita sijainteja kuin Raksilaa, esim. torinranta ja Vänmannin saari. 

Oulussa on jo mahdollista tehdä korkeaa rakentamista asemakaavan muutoksen kautta. Jo rakennetut tornitalot ovat mielestäni Oulun mittakaavaan sopivan korkuisia, ja sellaisia voidaan sijoittaa Ouluun myös lisää harkiten. Ouluun tulisi laatia korkean rakentamisen ohje, jolla määritellään korkean rakentamisen laatutasoa.  Keskustan elävöittämiseen liittyy korkeaa rakentamista olennaisempina asioina keskustan asukasluku, palvelut ja saavutettavuus. 

Oulussa on juuri käyty laaja keskustelu pienten koulujen kohtalosta. Yksittäisten koulujen lakkauttamisella on mitätön vaikutus kunnan budjettiin, mutta suuri vaikutus alueen elinvoimaan ja ihmisten hyvinvointiin. Laskelmissa tulisi tehdä myös vaikutusten arviointi, joka on tähän mennessä jäänyt olemattomaksi.

Tasapainottamisessa on myös muita keinoja, kuin menojen karsiminen ja verojen kiristäminen. Oulussa esimerkiksi tuloja voidaan kasvattaa sujuvoittamalla ja nopeuttamalla rakentamisen ja maankäytön palveluita. Samalla Oulussa kuitenkin kaivataan rakenteellisia uudistuksia, joita ei ole tehty kuntaliitoksen jälkeen.

Asunnottomuuden näkökulmasta Oulussa on hyvä asuntotilanne, eikä asunnon saaminen jää kiinni siitä, etteikö asuntoja olisi tarjolla. Oulussa asunnottomuuden vähentämiseen vaikuttaa paljon se, minkälaisia tukipalveluita asumiseen on saatavilla. Sosiaalisesti tuettua asumista tulisi ripotella ympäri Oulua, ei keskittää vain muutamiin paikkoihin - tällä hetkellä tilanne on Oulussa sen osalta aika hyvä. Pitkän tähtäimen tavoitteeni on saada Ouluun nuorille asunnottomille oma palvelukeskus, josta olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuiville ja takaisin omaan asuntoon. 

Oulussa on käytössä maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille, mutta aborttitilastoihin peilaten ikärajaa tulisi nostaa 25 ikävuoteen. Tällä saataisiin vähennettyä aborttien määrää ja sen myötä mm. mielenterveysongelmia. Matalan kynnyksen seksuaali- ja ihmissuhdeneuvonnan tulee olla helposti saatavilla.

Kasvisruokia vaivaa usein se, että ne ovat ravinneköyhiä ja pahan makuisia. Eihän kukaan halua syödä ruokaa, joka ei maistu eikä täytä. Kasvisruuissa pitää siksi panostaa valikoiman lisäksi laatuun. Kaikissa ruuissa tulee käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Suomalaisilla on paljon ennakkoluuloja kasvisruokaa kohtaan, ja niitä voidaan vähentää ottamalla monipuolinen kasvisruoka osaksi koulujen ja päiväkotien ruokalistaa.

Joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn panostaminen on tärkeää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Nämä laitetaan kuitenkin jatkuvasti vastakkain autoilun päästövähennysten kanssa. Autoilu tulee olemaan laajassa Oulussa välttämätön kulkumuoto myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi autoilua ei voida jättää vähäpäästöisen liikkumisen ulkopuolelle. Autoilun päästöjen vähentämisen keinoja ovat mm. erilaiset muuntotuet (esim. kaasu ja etanoli), autojen verotus, biodieselin verokannusteet ja maankäytön keinot kuten täydennysrakentaminen.

Uusien rakennusten yhteydessä pitää aina varmistaa, että kävelymatkan päässä on metsä, puisto tai muu paikka luonnossa oleskeluun. Nuorilla ei useinkaan ole mahdollisuutta autokyytiin, joten luonnon tulee löytyä läheltä. Jotkut pitävät puistoista ja piknikeistä, kun taas osa kaipaa luonnon helmaan esimerkiksi maastopyöräilyn muodossa. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus oman kodin yhteydessä olevaan yhteispihaan, jolle voi mennä ilman asiaa. 

Oulun kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti. Oulussa on panostettu kuluvalla valtuustokaudella uusiin, kasvaviin omakotitaloalueisiin kuten Ritaharjuun ja Hiukkavaaraan sekä myös Oulun keskustaan. Oulun yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on rajalliset resurssit, eikä kaikkea voida ottaa toteutukseen yhtä aikaa - kukin vuorollansa. Keskustaa tuleekin kehittää maakunnan ja koko Pohjois-Suomen keskukselle sopivalla tavalla.

Kirjastot ovat tärkeitä ja niitä tarvitaan edelleen. Ne ovat aineistojen lainauspaikkojen lisäksi myös kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja sekä nykyään myös erilaisten käyttötavaroiden lainauspisteitä. Esimerkiksi Oulun pääkirjaston kirjojen lainausmäärät ja myös lainaajien määrät ovat 15 vuodessa kasvaneet. Kirjastojen käyttöä voidaan kehittää esimerkiksi omatoimipalveluiden avulla.

Oulun suurimmat haasteet yritysten houkuttelemiseksi liittyvät tonttien saatavuuteen ja yrityspalveluiden toimivuuteen. Yrityksiä tarvitaan lisää, koska ne ja niiden luomat työpaikat luovat pohjan oululaisten palveluille ja hyvinvoinnille. Yrityksille tarvitaan sujuva yhden luukun palvelu. 

Väliaikaisten terassien ja tapahtumien järjestämisen tulisi olla Oulussa helpompaa, kevyempää ja halvempaa. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa on paljon helpompaa hankkia luvat väliaikaiseen kesäterassiin, -kahvilaan tai -baariin.